Rakastan sunnuntaita. Varsinkin hitaita sunnuntaiaamuja, joihin ei kuulu muuta kuin Radio Nova Piazza (hahaa, oon aika säälittävä) ja Hesari.
Sunnuntaihesari on vaan parhautta. Tällä viikolla jopa laitoin Hesarille varsin kiitollisen palautteen niiden tilapäisestä osoitteenmuutospalvelusta, jonka takia saan nauttia lehdestäni myös täällä kakkoskodissa. Tuon järkäleen lukeminen on mulle jopa rituaalisen tärkeä hetki, joten ihan kiva että saan edes jotain pyhyyttä sunnuntaihini jos nyt en ihan kirkkoon asti kuitenkaan pääse.
Tänään ei haitannu edes surkean harmaa aamu kun hesarinluvun ohessa sai syödä omin pikku kätosin pyöritellyt sämpylät JA pullaa. Edes kohtuu karu pikakahvi ei haitannut. Jos olisin voinut, niin tämän aamun oisin laittanu purkkiin ja pakkaseen. Sieltä sitä voisi sitten kauhoa vaikka jonain surkeana aamuna kun postisetä ei tulekaan. Sitä onnea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti